Eikä valmennukseen mikään mestari tarvitse ollakaan - siksi se on valmennus. En minäkään osannut aloittaessani oikein mitään.

Kun harjoitteet ja tekeminen valikoidaan oikeasti yksilöllisesti, niin kuka vaan pystyy.

On totta, että kuntosalilla voi saada lihakset kipeäksi, mutta kun aloitetaan tarpeeksi rauhallisesti, keho ehtii sopeutua ja lihassäryt jää minimiin. Liika varominen tässäkin asiassa johtaa kuitenkin treenin tehottomuuteen, jos ei keholle anneta tarvetta vahvistua, niin ei se mihinkään vahvistu, eikä mikään muutu.

Kukaan ei tule salille vain istumaan ja tuijottamaan, kaikilla on joku juttu mitä siellä tehdään ja keskitytään omaan tekemiseen :)

Kyse on useimmiten prioriteeteista, mikä on siis sinulla tällä vaivatonta elämää edellä listallasi? Mitä voisi tapahtua vielä paremmin ja enemmän, jos vaivat ei olisi rasitteena?

Kun ymmärretään miten vaiva esiintyy, mikä sitä provosoi ja mitä tekemällä kehosta tulisi tasapainoisempi - loppu on harjoitteiden yksilöllistä valitsemista ja tekemisen määrän hallintaa.

Ei tietenkään! Erilaisia harjoitteita voi yhdistää myös kuntopoluille, paini/nyrkkeily saleille tai vaikka hiihtoladun viereen. Ei kuntosalin tarvitse näytellä pääosaa, mutta järkevän voimaharjoittelun tutkimusnäyttö on hyvin vahvaa.

On tärkeä tiedostaa, että kaikkien tapaukset ja kehot on yksilöllisiä. Jotain kokemusperäisiä ja jotain tutkimuksiin viittavia aikajaksoja voi kertoa, mutta minä etkä sinä ollut niissä tutkimuksissa mukana eikä kukaan muu ole sinun kehosi eikä sinun arjessasi. Mitä pidemmästä vaivasta puhutaan, niin useimmiten sitä pidempään meidän tulee toimia tehdä. Tärkeintä on saada säännöllinen harjoittelu osaksi arkea - ei vaan tämän hetken vaivan takia, vaan vaivattoman elämän jatkuvuuden takia!